Iiski
Vähäkirkkokatu 6, Kuninkaankatu 24
Kiinteistötunnus 001-156-2
Vanha tontinnumero 20
Historiaa
Vuoden 1756 asemakartan mukaan talon omisti Jaakko Grönlund. Vuonna 1800 talo kuului porvari Fredrik Grönlundille. Hänellä oli vähän peltoa ja ranta-aitta, mutta velat olivat paljon suuremmat kuin talon ja pellon yhteenlaskettu arvo.
Palovakuutukset
Talon vakuutuksen oli vuonna 1857 ottanut sekatavarakauppias A. F. Palmroth. Tontilla oli silloin neljä erillistä rakennusta. Kuninkaankadun varressa oli asuinrakennus ja Vähäkirkkokadun varressa toinen rakennus. Pihan perällä, tontin pohjoisrajalla, oli ulkorakennus, jonka vieressä oli pieni karjapiha ja karjapihan vieressä, pihan itäosassa, oli pieni rakennus.
Päärakennus oli vanha, hyväkuntoinen, laudoitettu ja öljymaalilla maalattu. Huoneita oli eteinen, sali, kolme kamaria ja kauppapuoti. Rakennukseen kuului myös ikkunallinen kuisti. Kauppapuodin porras oli lautaa, ja ulko-ovi kaksinkertainen lautaovi. Ikkunat olivat kuusiruutuisia ja niitä oli kuusi samankokoista ja yksi pienempi. Ulko-ovia, joka olivat yksinkertaista lautaa, oli kaksi paria. Eteisen sisäovi oli puoliranskalainen pariovi ja sen yläpuolella oli ikkuna. Rakennuksessa oli kaksi komeroa, joissa lautaovet. Väliovet, joita oli viisi, olivat puoliranskalaisia peiliovia. Lisäksi oli kaksi lautaovea. Viidessä huoneessa oli paperitapetit ja jalkalistat. Tulisijoja oli yksi ruskealasitteinen, nelikulmainen ja toinen pyöreä, yksi keltalasitteinen, nelikulmainen ja toinen pyöreä. Savupiippuja oli kaksi. Rakennuksen kyljessä, pihan puolella oli keittiö, joka oli rakennettu v. 1857. Seinät olivat laudoittamattomat ja maalaamattomat, katto oli lautaa. Ikkunoita oli yksi kuusiruutuinen, ovia yksi puoliranskalainen peiliovi. Keittiön liedessä oli valurautahella.
Vähäkirkkokadun varren rakennus oli vanha, hyväkuntoinen, laudoittamaton ja punaiseksi maalattu. Rakennuksessa oli eteinen, kamari, sauna sekä aitta ja liiteri. Ikkunoita oli kolme ja yksinkertaisia lautaovia rakennukseen neljä. Tulisijoja oli holvattu saunan uuni ja tiilinen kaakeliuuni. Tontin perällä oleva ulkorakennus oli vanha, laudoittamaton ja punamullalla maalattu. Siinä oli talli, navetta ja lato. Tontin keskellä oleva rakennus oli ruoka-aitta. Se oli vanha, kunnoltaan välttävä, laudoittamaton ja punamullalla maalattu. Kaikkien rakennusten katto oli lautaa. Vakuutettavaksi tuli myös ajoportti ja käyntiportti sekä aita.
Kesällä 1861 sattui talossa palovahinko. Tuli sai alkunsa ulkorakennuksen rehuladosta, mutta tuli ehti saada sellaisen vallan, että suuri osa ulkorakennuksesta tuhoutui, samoin viereisen saunarakennuksen katto. Tuli saatiin sammumaan vajaassa tunnissa. Talon omistaja vaimoineen ja lapsineen oli matkoilla ja tuli kotiin vasta paloiltana. Paikalla olivat kauppa-apulainen, piika ja talonvahdiksi otettu hatuntekijän tytär Maria Ulrika Ramstedt. Hän oli tuntia ennen palon syttymistä käynyt sekä navetassa että tallissa ruokkimassa kanoja, eikä ollut huomannut mitään erikoista. Palon syttyessä oli kauppa-apulainen kaupassa, samoin talonvahti, ja piikatytön oli kauppa-apulainen lähettänyt ostamaan kahta appelsiinia. Mitään selvyyttä tulen syttymissyystä ei saatu.
Vuonna 1862 tehtiin uusi vakuutuskirja. Paitsi palon jälkeisiä, oli tapahtunut muitakin muutoksia. Kaupan kalustusta oli täydennetty lokeroilla, laatikoilla ja hyllyillä. Kaupan ikkunoihin oli hankittu luukut ja koko rakennus oli varustettu vesikouruilla. Keittiöosa oli saanut tiilikaton. Tontin Vähäkirkkokadun puoleinen ulkorakennus oli korjattu palon jälkeen uudella ja vanhalla hirrellä. Rakennus oli laudoittamaton ja maalattu punaisella vesimaalilla. Saman rivin asuin-osa oli korjattu uudella hirrellä ja siihen oli lisätty kamari. Rakennus oli vuoraamaton ja punaiseksi maalattu. Katto oli lautaa. Rakennuksessa oli nyt eteinen, leivintupa ja kaksi kamaria. Kaakeliuuneja oli kaksi, lisäksi tulisija, jossa oli leivintuvan ja saunan uuni sekä liesi. Lisäksi rakennuksessa oli kaksi makasiinia. Tontin perällä ollut karjasuojarakennus oli korvattu uudella, vuonna 1861 rakennetulla rakennuksella. Siinä oli talli, jossa oli heinäparvi, navetta ja lato. Rakennus on tehty osaksi vanhasta osaksi uudesta hirrestä, laudoittamaton ja punamullalla maalattu. Tontilla oli myös laudasta tehty käymälärakennus, joka oli rakennettu v.1862, ja maalattu punamullalla. Vanha, pieni makasiinirakennus on edelleen pystyssä.
Muutospiirustukset
Vanhin muutospiirustus on vuodelta 1883. Rakennuksessa oli kaksi salia ja niiden välissä kaksi kamaria sekä eteinen ja pieni kamari. Pihan puolella oli kuisti, jossa oli keittiö ja sisäänkäynti. Tontin länsirajalla oli asunto- ja ulkorakennus ja tontin pohjoisrajalla ulkorakennus, joka oli kiinni toisen rakennuksen ulkorakennusosassa. Nyt haluttiin Kuninkaankadun puoleista rakennusta korottaa lautaosalla. Rakennus katettiin huovalla. Ikkunat olivat kuusiruutuiset ja klassistisesti kehystetyt. Jokaisen ikkunan yläpuolella oli ullakon ikkuna. Rakennus oli vaakalaudoitettu.
Kadunvarsirakennuksesta on Kaarlo Wirtasen laatima muutospiirustus vuodelta 1924. Rakennuksessa toimi kenkäkauppa, ja tilat muutetaan sen tarpeita vastaavasti. Katusivun tila oli kolmiosainen. Siinä oli jalkinekauppa, kassahuone ja toimisto. Pihan puolelle jäi pieni keittiö ja sisäänkäynti. Katujulkisivussa oli kaksi ovea, kolme isoa näyteikkunaa ja kaksi pienempää ikkunaa. Yksityiskohdat olivat kaksikymmenluvun klassismin aiheita. Vuonna 1927 suunniteltiin pihan puolelle tehtäväksi pieni tiilinen varastohuone. Seuraavana vuonna tehtiin taas uusi suunnitelma, nyt edellistä isommasta kivisestä lisäosasta, jossa olisi varastokellari, myymälätilaksi yhdistetty ensimmäinen kerros ja korkea ullakkovarasto.
Vuonna 1953 tontin ulkorakennusten paikalle, joen varteen, tehtiin uudisrakennus. Se oli rapattu ajankohdan tyylin mukainen, edustava omakotitalo. Suunnittelijana oli Heikki Pastinen. Vuonna 1974 tähän edustavaan rakennukseen haluttiin tehdä kellarikerroksen saunan yhteyteen uima-allas.
Vuonna 1960 laajennettiin liikerakennusta Kaino Karin laatiman suunnitelman mukaan. Rakennuksen runko leveni puolella, ja alakerran tilojen lisäksi myös ullakkokerros tuli käyttöön toimistona ja varastona. Kaikki näyteikkunat muutettiin suuriksi, yhtenäisiksi ruuduiksi, eikä seinäpintaa jäänyt jäljelle muutamaa pilasteria lukuun ottamatta. Myös osa rakennuksen kellarikerroksesta oli otettu myymäläkäyttöön. Vuonna 1974 laajeni myymälä ullakkokerrokseen.
Vuonna 1985 tehtiin muutoksia. Koko ensimmäinen kerros oli yhtä avointa myymälätilaa, josta tehtiin uudet kierreportaat ullakkokerrokseen. Osa tiloista oli ollut käytössä toimistona, osa oli ollut varastoa ja osa kylmää ullakkoa, mutta nyt otettiin kaikki tilat myymäläkäyttöön. Valoa saatiin kadun puoleiseen katonlappeeseen tehtävien uusien ikkunalyhtyjen kautta. Kellariin tuli varasto ja myymälätilojen lisäksi henkilöstön pukuhuone ja taukotila. Suunnitelmat laati Markus Bernoulli.
Nykytilanne
Liikerakennus
Lyhytnurkkainen liikerakennus, peiterima-vuoraus, satulakatto, suuret näyteikkunat
Asuinrakennus
Rapattu kivinen asuintalo 1953 (H. Pastinen).