UNESCO ja Sammallahdenmäki

Sammallahdenmäki nimitettiin joulukuussa 1999 Suomen ensimmäisenä esihistoriallisena muinaisjäännöksenä UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Röykkiöalue on valittu luetteloon Suomen ja koko Skandinavian edustavimpana läntisen pronssikulttuurin kohteena. Komeat pronssikautiset muinaisjäännökset sekä niitä ympäröivä hyvin säilynyt jäkäläpeitteinen kalliomaisema muodostavat arvokkaan kokonaisuuden.

Maailmanperintö on yhteinen aarteemme

Maailmanperintösopimuksen tavoitteena on ihmiskunnan ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville sukupolville.  Sopimus luo pohjan kansainväliselle yhteistyölle kulttuuri- ja luonnonperinnön  vaalimisessa  ja pelastamisessa. Sopimus laadittiin vuonna 1972 ja Suomi liittyi siihen vuonna 1987. Maailmanperintösopimuksen hyväksyneet maat voivat esittää alueillaan sijaitsevia kohteita maailmanperintöluetteloon. Siihen oli listattu 981 kohdetta vuonna 2014. Listalla olevat kohteet on jaettu kulttuuri- ja luonnonperintökohteisiin, mutta osa kohteista voi kuulua molempiin.

Suomen maailmanperintökohteet

Suomessa on seitsemän erityisen arvokasta kohdetta, jotka ovat osa  ihmiskunnan maailmanperintöä. Maailmanperinnön suojeleminen perustuu UNESCOn yleissopimukseen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelusta. Suomessa on yksi luonnonperintökohde, Merenkurkun saaristo,  ja kuusi kulttuuriperintökohdetta :  Vanha Rauma, Suomenlinnan linnoitus, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hauta-alue sekä  ja Struven maanmittausketjun mittauspisteet.

Suomen maailmanperintökohteista löydät lisätietoja osoitteesta www.maailmanperinto.fi