Näe & koe

Sammallahdenmäki on ainutlaatuinen muinaisjäännösalue, joka merkittiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1999 Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena.

Röykkiöalue on mielenkiintoinen kokonaisuus, joka kertoo skandinaavisella pronssikaudella ja varhaisella rautakaudella (1500–500 eaa.) Länsi-Suomessa eläneen yhteisön uskonnosta ja hautaustavoista. Vajaan kilometrin mittaisella alueella sijaitsee 36 hautaröykkiötä, jotka ovat muodoltaan ja kooltaan erilaisia.

Suurinta ja tunnetuinta alueen latomuksista kutsutaan vanhan tarun mukaan Kirkonlaattiaksi. Kansantarinan mukaan sen arveltiin olevan hiisien keskenjäänyt kirkko. Tämä suuri muinaisjäännös on muodoltaan lähes nelikulmainen tasainen latomus.

Sammallahdenmäellä huomio kannattaa kiinnittää myös alueen kauniiseen luontoon.

Kanervia Sammallahdenmäellä

Vuodenajat sävyttävät maisemaa ja muuttavat tunnelmaa

Kevät

Sammallahdenmäen luonto herää keväällä; puiden silmut aukeavat lehdiksi, suopursu tuoksuu, orvokit ja lemmikit kurottavat kohti aurinkoa. Vanhalta merenlahdelta, ruohottuneelta Saarnijärveltä, kantautuu satojen muuttolintujen ääni. Käki kukkuu, joutsenet ja kurjet huutelevat, pikkulinnut sirkuttavat.

Kesä

Havumetsäinen maisema täyttyy harmaan ja vihreän eri sävyistä. Vilkkaasta kesäajasta huolimatta alueella on rauhallista. Aurinkoisena päivänä kallioharjanteilla saattaa olla paahtavan kuumaa. Juomatauolla istuessa voi vain ihmetellä, miten paljon aikaa ja vaivaa röykkiöiden rakentamiseen on käytetty.

Syksy

Puolukoita Sammallahdenmäellä

Syksyllä Sammallahdenmäen kallioita ja kiviröykkiöitä värittävät maaston eriväriset sammaleet, jäkälät ja kanervat. Puiden karistettua lehtensä maisema on ”läpinäkyvä”. Kirkonlaattian viereltä voi tähyillä kauas muinaiselle merelle, kuunnella tuulen suhinaa ja korppien ääntelyä – miettiä, miten muinaiset kulkijat valmistautuivat talveen.