Valitse vastuullisemmin

Kestävä ja vastuullinen matkailu Raumalla

Haluamme, että Raumalla on hyvä asua ja vierailla nyt ja tulevaisuudessa. Teemme päätöksiä, jotka ovat kestäviä myös tuleville sukupolville. Toimimme päätösten sekä kestävän matkailun periaatteiden mukaisesti.

Kunnioitamme kulttuuriperintöä

Vaalimme alueemme kulttuuriperintöä. Aitoa ja perinteistä raumalaisuutta ovat maailmanperintökohteet Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki, meri ja saaristo, pitsi sekä oma giälemme, Rauman murre.  Tavoitteemme on oman kulttuurimme aito ja kunnioittava esittäminen, elvyttäminen, ylläpitäminen ja vahvistaminen sekä paikallisille että vieraille.

Sitoudumme kestävän matkailun periaatteisiin

Raumalla on tehty aktiivista maailmanperintökohteiden hoitotyötä jo useamman vuoden ajan. Haluamme oppia, kehittää ja kehittyä lisää ja lähdimme Suomessa ensimmäisten joukossa mukaan Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -työhön. Otamme sen myötä entistä aktiivisemman roolin kestävän matkailun edistämisessä.

Kestävän matkailun periaatteiden mukaisesti viestimme rohkeasti vastuullisen matkailun teoista sekä tulevista suunnitelmista Raumalla. Kerromme avoimesti onnistumista, mutta myös haasteista. Haluamme, että Suomen ja Rauman kestävä matkailu tunnetaan maailmalla.

Kehitämme matkailua yhteistyössä muiden alueemme ja alamme toimijoiden kanssa. Yhdessä voimme paremmin vaikuttaa yhteiskunnan, matkailun ja erityisesti Rauman tulevaisuuteen!

UNESCOn maailmanperintökohteet

Raumalla sijaitsee kaksi UNESCOn maailmanperintökohdetta – Vanha Rauma ja Sammallahdenmäki. Vanha Rauman valittiin maailmanperintölistalle vuonna 1991 ainutlaatuisena esimerkkinä elävästä ja hyvin hoidetusta vanhasta pohjoismaisesta puukaupungista. Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue valittiin maailmanperintölistalle vuonna 1999 Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena.

Vanha Rauma

Syksyinen katu Vanhassa Raumassa

Vanha Rauma on pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puukaupunkialue. Se on yhä kaupungin sydän, jossa asutaan, eletään, käydään kauppaa, tehdään työtä ja harrastetaan ympäri vuoden historiallisessa ympäristössä. Vanhan Rauman 29 hehtaarin suuruisella alueella on yli 600 rakennusta, joista suurin osa on yksityishenkilöiden omistamia. Asukkaita Vanhassa Raumassa on noin 800.

Vanhan Rauman suojelua, käyttöä ja kehittämistä ohjaa hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnitelmassa osoitetaan miten maailmanperintökohteen erityiset yleismaailmalliset arvot (OUV, Outstanding Universal Value) säilytetään tehokkaasti nykyisille ja tuleville sukupolville.

Vanhan Rauman hoito- ja käyttösuunnitelman ylimmällä tasolla on visio, jonka saavuttamiseksi on määritelty strategiset kehittämistavoitteet. Vision tarkoituksena on osoittaa Vanhan Rauman maailman­perintökohteen tavoitetila vuonna 2025.

”Vanha Rauma on elävä, kansainvälisesti arvostettu ja esimerkillisesti hoidettu maailmanperintökohde, jossa Rauman kaupunki toimii hyvässä yhteistyössä asukkaiden, yrittäjien ja muiden osallisten kanssa.” (Vanhan Rauman visio 2025)

Miten sinä voit ottaa vastuullisuuden huomioon vierailullasi?
  • Saavu Raumalle julkisilla kulkuvälineillä. Linja-autoasema on aivan Vanhan Rauman laidalla.
  • Kävely on suotavaa, autoilu sallittua. Välimatkat ovat lyhyitä.
  • Käytä paikallisia palveluita ja suosi paikallisia tuotteita.
  • Kunnioita alueen asukkaiden yksityisyyttä. Astu pihoihin vain, jos sinut kutsutaan.
  • Vieraile Vanhassa Raumassa ympäri vuoden, myös kesäkauden ulkopuolella.

 

Sammallahdenmäki

Ryhmä Sammallahdenmäellä oppaan kanssa

Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue on Pohjanlahden rannikkoalueen laajin ja monipuolisin Skandinaavisen pronssikulttuurin kalmistoalue. Karussa kalliomaisemassa sijaitsevat Sammallahdenmäen hautaröykkiöt edustavat ajanjakson monumentaalirakentamista. Maailmanperintöalueella on 36 hautaröykkiötä.

Sammallahdenmäen hoito- ja käyttösuunnitelma on hyväksytty vuonna 2015 ja se päivitetään vuoden 2020 aikana. Hoito- ja käyttösuunnitelman pitkän aikavälin tavoitteita ovat:

  • Kohteen autenttisuus: kohteen ja sen lähiympäristön suojeleminen ja säilyttäminen mahdollisimman alkuperäisenä.
  • Huolehditaan myös kohteen luonnon säilymisestä nykytilassaan.
  • Arvostettu kulttuurinähtävyys: maailmanperintökohteeseen liittyvät arvot ja faktatieto pyritään välittämään kaikille kävijöille sekä erilaisia informaatiokanavia käyttäen myös muille kiinnostuneille.
  • Metsäomistusten arvon säilyttäminen.
  • Kävijähallinnan kehittäminen: hallittu kohteella liikkuminen vain opastettuja polkuja pitkin.
  • Kävijäpalvelujen kehittäminen.
  • Kouluille suuntautuvan toiminnan kehittäminen.

Miten sinä voit ottaa vastuullisuuden huomioon vierailullasi?

  • Alueen molemmissa päissä on parkkipaikka. Jätäthän kaikki kulkuneuvot parkkipaikalle. Tutustu alueeseen kävellen.
  • Alueen luonto on herkkää. Liiku vain olemassa olevia polkuja pitkin.
  • Ethän vahingoita muinaisjäännöksiä.
  • Sammallahdenmäellä on kaunis luonto, joka muuttuu vuodenaikojen vaihtuessa. Vieraile alueella ympäri vuoden lumitilanne huomioiden.

Rauman saaristo ja Selkämeren kansallispuisto

Merellä, saaristolla ja merenkululla on ollut jo vuosisatojen ajan merkittävä rooli Raumalla. Rauman edustan saaristo on Selkämeren kansallispuiston keskeistä aluetta, joka on tunnettu arvokkaasta vedenalaisesta ympäristöstään ja monipuolisesta linnustostaan. Kansallispuiston lisäksi Rauman saaristossa on luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueita.

 

Saariston suojelemisessa kiinnitetään huomiota alueen ympäristöön, maisemiin ja luonnon monimuotoisuuteen. Toimintamme ei ylitä lähiluonnon kantokykyä, vaan turvaa hyvän elämän mahdollisuudet ja puhtaan toimintaympäristön säilymisen.

Lue lisää:

 

 

Miten sinä voit ottaa vastuullisuuden huomioon vierailullasi?

  • Noudata roskattoman retkeilyn periaatteita.
  • Käytä valmiita retkeilyreittejä, joita Rauman saaristossa on runsaasti.
  • Tutustu ympäristövastuullisen vaeltajan oppaaseen (PDF).
  • Hyödynnä paikallisten ohjelmapalveluyritysten laaja palvelutarjonta.

Raumalaisuus

Raumalainen paikalliskulttuuri on aitoa ja juurevaa. Siihen kuuluvat vahvimpina Rauman giäl eli paikallismurre, pitsi, käsityötaidot ja taide eri muodoissaan.

Pitsi

Vuosisatojen ajan ovat raumalaiset nyplääjät taituroineet knypylöillään pellavalangasta kuvankauniita pitsikuvioita. Kertomusten mukaan Raumalla nyplättiin jo 1500-luvulla, mutta tarinat tuon ajan pitsinnypläyksestä muistuttavat taianomaista legendaa.

Miten pitsinnypläystaito päätyi Raumalle, pieneen lounaissuomalaiseen rannikkokaupunkiin? Teorioita on paljon luostarin munkeista merimiehiin, mutta yhtä oikeaa totuutta tuskin kukaan pystyy tarjoamaan. Varmaa kuitenkin on, että pitsinnypläyksellä on ollut merkittävä rooli Rauman nousussa vahvaksi teollisuuskaupungiksi. Raumalainen pitsinnypläys eli kukoistuskauttaan 1700-luvun lopulta 1840-luvulle, jolloin raumalainen pitsi koristi muodikkaiden tykkimyssyjen reunoja.

Pitsinnypläysperinne elää Raumalla edelleen vahvana. Nypläystaito on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja joka vuosi Rauman kesä huipentuu kaupunkifestivaali Pitsiviikkoon, jolloin koko kaupunki sykkii iloista elämää.

Pitsiviikko

Pitsiviikon ympäristötyölle myönnettiin Ekokompassi-ympäristösertifikaatti 2019. Ekokompassin saamiseksi tapahtuman ympäristövaikutukset on arvioitu ja niiden hallitsemiseksi on laadittu suunnitelma. Tapahtuman ympäristökuormitusta pyritään pienentämään ympäristöohjelmalla, jolla on selkeät tavoitteet. Sertifikaattia varten tapahtumalle on myös laadittu uusi jätehuoltosuunnitelma. Tapahtuman ympäristökuormitusta pyritään aktiivisesti pienentämään esimerkiksi mahdollistamalla jätteiden lajittelu, valitsemalla uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä sekä tekemällä vastuullisia ja ympäristöystävällisiä hankintoja.

Ekokompassi-tapahtuma -logo

Kävijät voivat vähentää omaa ympäristökuormitustaan lajittelemalla jätteensä ja suosimalla ympäristöystävällisiä liikkumistapoja kuten julkisia kulkuneuvoja, kimppakyytiä tai polkupyörää. Tapahtuma-alueella on helpointa liikkua kävellen.

Rauman giäl

Rauman giälen eli Rauman murteen syntyvaiheista ei ole tarkkaa tietoa, mutta satamakaupunkiin vaikutteita tuoneiden merimiesten ansiosta siinä on paljon muiden kielten sanastoa. Ominaista murteelle on muun muassa sanojen pätkiminen ja jaarittelu.

Rauman giäl elää Raumalla isoissa ja pienissä yksityiskohdissa. Rauman giältä näkee kaupungilla mm. kylteissä ja sitä saattaa kuulla myös esimerkiksi Pystökaffeella Kauppatorilla aamuisin, kun toriparlamentti kokoontuu pohtimaan päivän polttavia asioita.