Kylmäpihlajan linnut ja kasvit

Karusta olemuksestaan huolimatta tämä tyrnien värittämä saari kuhisee elämää, etenkin lintujen pesimäaikana.

Kylmäpihlajan linnut

Kylmäpihlajan linnusto laskettiin kesällä 2001. Raimo Sundelin löysi saarelta 28 pesivää lintulajia. Neljä tunnusomaisinta lintulajia saarella ovat: haahka, lapintiira, tylli ja räystäspääsky.

Kataja-alueet ja vuosikymmenten rauha majakkasaarena on tuonut saarelle runsaslukuisen haahkakannan. Pesiviä haahkoja oli vuonna 2001 yli 75 paria. Saari onkin läheisen Kylmän-Santakarin ohella paras haahkasaari Rauman eteläisessä saaristossa.

Majakan eteläpuolisille kallioille tulee eteläisestä Afrikasta asti kesäisin pesimään pitkämatkaisin muuttolintumme lapintiira. Yhdyskunta oli kesällä 25-30 paria ja kesällä 2003 vieläkin suurempi. Pesäänsä terhakkaasti puolustavina pesii alivuokralaisina yhdyskunnan liepeillä useampi tylli- ja punajalkaviklopari, kolme paria kumpiakin.

Luotsirakennus on kerännyt räystäiden aluksilleen räystäspääskyjä toistakymmentä paria. Yksi pari haluaa katsella merta vähän laajemmalti ja on tehnyt pesänsä majakkatorniin 25 metrin korkeuteen. Ennen julkisivukorjausta 1980-luvulla räystäillä pesi jopa yli 50 paria.

Pilkkasiipi on vielä saanut pesimärauhan, 5 paria, mutta kestääkö se myöhäisenä pesijänä matkailun? Muita sorsalintuja pienin parimäärin ovat heinäsorsa, isokoskelo, pikkukoskelo, haapana, ja tukkasotka

Riskilä oli aikanaan vakioasukas saaren kivisissä aallonmurtajassa, mutta minkki ja ehkä verkkokalastus hävittivät vakioasutuksen. Nyt minkkejä on pyydetty, kalastus vähentynyt ja yksi riskilä kesällä 2001 ja kolme kesällä 2002 oleili paikalla.

Ainut saaristoon erikoistunut varpuslintu luotokirvinen pesii myös Kylmäpihlajassa ja muita pesiviä varpuslintuja saarella ovat: peippo, viherpeippo, västäräkki, kivitasku, niittykirvinen, punarinta, uunilintu, hernekerttu, haarapääsky, törmäpääsky, punavarpunen ja pensaskerttu.

Saari on myös mitä parhain muutonaikainen lintujen seurantapaikka, näyttävimpinä massamuuttoina voi kokea keväisen haahka- ja merimetsomuuton. Saarelta on havaittu kahden vuoden aikana yli 160 lintulajia.

Kylmäpihlajan lintukirja (pdf).

Kylmäpihlajan kasvit

Saari on saanut kasvinsa merestä nousevan luodon tyypilliseen tapaan. Maatuva rakkolevä on lisännyt kasvupohjaa, ja lintujen typpipitoiset ulosteet ovat lisänneet ravinteikkuutta.

Jäkälät ja levät tulivat ensin ja sitten suolaveden kestävät rantakasvit. Saari nousi, maa-aines lisääntyi ja muodostui sadevesilampareita ja ohutturpeisia soistumia. Uusia kasveja tuulen, meren ja lintujen mukana kulkeutui luodolle.

Rantaan pureutui tyrni, Kylmäpihlajan näkyvin ja maankohoamisen tunnuskasvi. Syys-, lokakuun tyrnin oranssi c-vitamiinisissa marjoissa ei jää saaressa vierailijalta huomaamatta olipa tämä varis, rastas tai ihminen. Marjoja saa poimia, muttei puristaa. Tyrni on sekä Rauman kuntakasvi että Satakunnan maakuntakasvi.

Kesällä 2001 Irmeli Suokas teki Saaressa kasvi-inventoinnin ja luodolta löytyi 162 kasvilajia. Tyypillisiä ja näkyviä kasvustoja tyrnin lisäksi ovat osin läpikulkemattomat katajikot ja variksenmarjamatot kallioalueilla. Muutama mänty, koivu ja maata matava kuusikin saarella kasvaa. Ja tietenkin sinnittele myös jokunen pihlaja. Vain Pohjanlahdella kasvava pohjanlahdenlauha löytyy rannoilta.

Muista tunnusomaisista ulkosaaristolajeista mainittakoon: ruoholaukka, meriputki, meriasteri, merikaisla, isorantasappi, ruohokanukka, ahomansikka, keltamatara, merirannikki, morsinko, ranta-alpi, rantakukka, suolasänkiö, vilukko, meriratamo, merihanhikki, keltamaksaruoho, merikohokki, merisuolake, rantatädyke ja keto-orvokki.

Ihmisen mukana kulkeutuneita kasveja ovat ainakin vuorenkilpi, hansaruusu, lupiini ja omenapuu. Useammalla lajilla on vain muutaman yksilön kasvusto. Sellaisia ovat esim. pensaikkotatar, pohjansilmäruoho, syyläjuuri, kissankäpälä, riippasara ja kallioimarre.

Kylmäpihlajan putkilokasvit (pdf).

Teksti: Raimo Sundelin