Rauman merimuseon uudessa “Merikaupunki Rauma” -näyttelyssä herkutellaan merellisellä nostalgialla

Teemanäyttely tarjoaa monipuolisen kokoelman esimerkkejä, joilla mielikuvaa raumalaisesta merellisyydestä – ja erityisyydestäkin – on rakennettu ja pidetty yllä. Valokeilaan on nostettu esimerkiksi lapskoussi, kotiseututatuoinnit, muistomerkit ja merellisiä lauluja esittänyt lauluyhtye Jungmannit.

Tuttujen aiheiden lisäksi näyttelyssä voi tutustua tuoreisiin näkemyksiin merellisestä Raumasta. Esillä on “maakravun” rakkauskirje Raumanmerelle sekä kartta raumalaisten nuorten lempipaikoista Raumanmereltä tai sen rannoilta. Näyttelyssä voi myös tutustua Rauman teatterikoululaisten, Freinet-koululaisten sekä Sataedun suomen kielen opiskelijoiden ajatuksiin Raumasta merikaupunkina. Teemanäyttely juhlistaa osaltaan Rauman merimuseon 20 toimintavuotta. Näyttely on esillä 10.2.2024 – 20.12.2025.

Raumalaiset ovat olleet tarkkoja merellisen historian esittämisestä halki vuosikymmenien

Erityisesti purjelaivamerenkulun ja sen ajan merimiesten kulttuuriperinnön tallentaminen on ollut raumalaisten sydäntä lähellä. Raumalla kauppamerenkulun purjelaivojen kultakautena pidetään 1890-lukua, jolloin kaupungin purjelaivatonnisto oli Suomen suurin muutaman vuoden ajan.

Tärkeää teemaa on pyritty tallentamaan kultakauden ajoista lähtien erilaisin museointiprojektein. Vaikka Rauman merikoulun oma museo ei toteutunutkaan eikä fregatti Osmosta tullut museolaivaa, kuunarilaiva Uljaksesta tehtiin purjelaiva-aikakauden päättymisen symboli polttohautaamalla se Raumanmereen vuonna 1950.

Näyttelyssä esitellään myös yksi Satakunnan ensimmäisistä julkisen taiteen hankkeista eli taiteilija Emil Cedercreutzin projekti, jossa kirjailija Hj. Nortamon luomaa Tasala Vilkk -hahmoa esittävä patsas haluttiin saada Raumalle. Patsaan ensimmäinen luonnos oli esillä Rauman torilla marraskuussa 1913, mutta paikalliset eivät pitäneet siitä muun muassa vääränlaisten saappaiden ja vakavan ilmeen vuoksi. Turkulaisessa Uusi Aura -lehdessä todettiin tuolloin, että “Kuvapatsaan piti esittää merimiestä, mutta raumalaiset ovat kaikesta, mikä koskee meri-oloja ja merimiehiä, sangen itsetietoisia ja vaativia.” Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro -teos saatiin Raumalle lopulta taiteilija Kauko Räikkeen toteuttamana vuonna 1960.

Telttailu saaressa ei houkuttele entiseen malliin

Veneily yleistyi 1960-luvulla, kun lauantaista tuli vapaapäivä. Jos menneinä vuosikymmeninä parhaista telttapaikoista piti Rauman saaristossa kilpailla, niin nykyraumalaisen juhannus harvemmin kuluu lähisaarissa telttaillen.

– Jos kulttuuriperinnöllä ei ole merkitystä nykyihmiselle eikä se ole aktiivisessa käytössä, se lakkaa olemasta kulttuuriperintöä ja katoaa vähitellen muistista. Tapojen, tietojen ja taitojen välittämisessä seuraaville sukupolville tarvitaan aktiivisia yksilöitä ja yhteisöjä, jotka tunnistavat sen kulttuuriperinnöksi ja haluavat pitää sitä yllä esimerkiksi yhteistyössä museon kanssa, toteaa museonjohtaja Anna Meronen.

Kuvat ja teksti: Rauman merimuseo