UNESCOn maailman-perintökohde
Maailmanperintökohteet Suomessa kertovat ihmiskunnalle korvaamattomista arvoista. Kohteissa tunnet yhteyden menneestä nykypäivään sekä koet suojelun merkityksen tuleville sukupolville.
Maailmanperintökohde Sammallahdenmäki
Sammallahdenmäki nimitettiin joulukuussa 1999 Suomen ensimmäisenä esihistoriallisena muinaisjäännöksenä UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Röykkiöalue on valittu luetteloon Suomen ja koko Skandinavian edustavimpana läntisen pronssikulttuurin kohteena. Pronssikautiset muinaisjäännökset sekä niitä ympäröivä jäkäläpeitteinen kalliomaisema muodostavat arvokkaan kokonaisuuden.
Maailmanperintö on yhteinen aarteemme
Maailmanperintösopimuksen tavoitteena on ihmiskunnan ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville sukupolville. Sopimus luo pohjan kansainväliselle yhteistyölle kulttuuri- ja luonnonperinnön vaalimisessa ja pelastamisessa. Sopimus laadittiin vuonna 1972 ja Suomi liittyi siihen vuonna 1987. Maailmanperintösopimuksen hyväksyneet maat voivat esittää alueillaan sijaitsevia kohteita maailmanperintöluetteloon. Vuonna 2026 maailmanperintökohteita on yhteensä 1273. Listalla olevat kohteet on jaettu kulttuuri- ja luonnonperintökohteisiin, mutta osa kohteista voi kuulua molempiin.
Suomen maailmanperintökohteet
Suomessa on kahdeksan erityisen arvokasta kohdetta, jotka ovat osa ihmiskunnan maailmanperintöä. Maailmanperinnön suojeleminen perustuu UNESCOn yleissopimukseen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelusta. Suomessa on yksi luonnonperintökohde, Merenkurkun saaristo, ja seitsemän kulttuuriperintökohdetta: Vanha Rauma, Suomenlinnan linnoitus, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hauta-alue sekä, Struven maanmittausketjun mittauspisteet ja Aalto works – 13 arkkitehtuurikohteen sarja.