Maisemakuva Sammallahdenmäen pronssikautiselta hautaröykkiöalueelta. Kuvassa näkyy kaksi kivistä rakennettua hautaröykkiötä. Oikean puoleinen röykkiö on nimeltään Huilun pitkäraunia. Röykkiöt sijaitsevat kallioisen mäen laella, kuvassa näkyy myös havupuita, kanervaa ja muita kasveja.

Maailmanperintökohteet Suomessa kertovat ihmiskunnalle korvaamattomista arvoista. Kohteissa tunnet yhteyden menneestä nykypäivään sekä koet suojelun merkityksen tuleville sukupolville.

Maailmanperintö on yhteinen aarteemme

Maailmanperintösopimuksen tavoitteena on ihmiskunnan ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville sukupolville.  Sopimus luo pohjan kansainväliselle yhteistyölle kulttuuri- ja luonnonperinnön  vaalimisessa  ja pelastamisessa. Sopimus laadittiin vuonna 1972 ja Suomi liittyi siihen vuonna 1987. Maailmanperintösopimuksen hyväksyneet maat voivat esittää alueillaan sijaitsevia kohteita maailmanperintöluetteloon. Listalla olevat kohteet on jaettu kulttuuri- ja luonnonperintökohteisiin, mutta osa kohteista voi kuulua molempiin.

Kesäinen Sammallahdenmäki.
Maailmanperintö logo.

Suomen maailmanperintökohteet

Suomessa on seitsemän erityisen arvokasta kohdetta, jotka ovat osa ihmiskunnan maailmanperintöä. Maailmanperinnön suojeleminen perustuu UNESCOn yleissopimukseen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelusta. Suomessa on yksi luonnonperintökohde, Merenkurkun saaristo, ja kuusi kulttuuriperintökohdetta:  Vanha Rauma, Suomenlinnan linnoitus, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hauta-alue sekä ja Struven maanmittausketjun mittauspisteet.