Tutkimushistoriaa

Sammallahdenmäellä on yli 100 vuotta kestänyt arkeologinen tutkimushistoria. Tutkijoiden kiinnostuksen lisäksi myös paikallinen väestö on kokenut Sammallahdenmäen kiehtovaksi ja mäellä oleviin erikoisiin röykkiöihin liittyy paikallista perimätietoa.

Ilmakuva Sammallahdenmäen pronssikautisen hautaröykkiöalueen pohjoispään hautaraunioista.

Ensimmäiset tutkimuskaivaukset

Sammallahdenmäen röykkiöt mainitaan kirjallisuudessa jo vuonna 1878. Ensimmäiset tutkimukset paikalla tehtiin vuonna 1891. Silloin kaivettiin neljä röykkiötä, mm. muodoltaan koko Skandinaviassa poikkeuksellinen Kirkonlaattiaksi nimetty nelikulmainen kiveys sekä vallimainen ”Huilun pitkä raunio”. Kumpikin on tulkittu hautaröykkiöksi rakenteidensa perusteella. Esinelöytyjä ei vuoden 1891 kaivauksissa tehty.

Kuva Sammallahdenmäen pronssikautisesta hautakumparealueesta. Kuvassa on kokonaisuudessaan yksi matala kiviröykkiö. Kuvan maisema on kallioista metsämaisemaa. Taustalla näkyy havupuita.

Vuoden 2002 tutkimukset

Sammallahdenmäen röykkiöiden tutkimuksia jatkettiin kesällä 2002, jolloin kaivettiin kahdeksan röykkiötä. Näistä kuudesta löytyi palanutta ihmisen luuta, joten röykkiöihin on tehty polttohautauksia. Erään röykkiön pohjatasosta löydettiin kaksi kivipaasista tehtyä arkkua, joista toisesta löytyi palaneiden luiden lisäksi pronssisen sarjarannerenkaan katkelma.

Kuvassa näkyy kaksi kivistä rakennettua suorakaiteen muotoista rakennelmaa, joissa on on päädyissä isommat pystykivet, sekä keskellä yksi yhteinen päätykivi.

Hautaus varhaismetallikaudelta

Vuoden 2002 arkeologisissa tutkimuksissa tutkittiin Sammallahdenmäen alarinteellä, lähellä Saarnijärveä sijaitseva matala ja maan sekainen röykkiö. Kaivauksissa paljastui kaksi erillistä hautarakennetta, joita yhdisti päätykivi. Tämä röykkiö ajoittuu varhaiselle rautakaudelle, ajanlaskun alun tienoille. Tästä röykkiöstä löydettiin kaivausten ainoa esinelöytö, rannerenkaan katkelma.

Kuva: Museovirasto

Kuvassa on kuluneen näköinen metallista valmistetun rannerenkaan katkelma. Esine on valmisettu pronssista ja se on peräisin varhaiselta rautakaudelta, ajanlaskun alun tienoilta.

Rannerenkaan katkelma varhaiselta rautakaudelta, ajanlaskun alun tienoilta

Tämä esine on löydetty vuoden 2002 arkeologissa tutkimuksissa Sammallahdenmäeltä ja se on ainoa esinelöytö koko alueelta.

Kuva: Museovirasto

Ihmisiä kävelemässä Sammallahdenmäellä.

Pronssikauden ilmasto

Pronssikaudella Suomen ilmasto oli nykyistä lämpimämpi. Tammi, jalava ja lehmus kasvoivat Satakunnassa. Maankohoaminen oli ripeää ja maisema muuttui nopeasti. Merenpinta oli Rauman seudulla pronssikauden alussa lähes 30 m nykyistä korkeammalla, mutta kauden päättyessä enää vajaat 20 m korkeammalla. Toimeentulon takasivat karjanhoidon ohessa kalastus, linnustus ja metsästys. Maatakin jo viljeltiin vähäisessä määrin, lähinnä kaskeamalla.