• fi
  • en
  • Rauma.fi
  • Näe ja koe
    • Saaristo ja luonto
    • UNESCOn maailmanperintökohteet
    • Pitsikaupungin joulu
    • Pitsiviikko
    • Kohteet ja nähtävyydet
    • Lapsiperheiden Rauma
    • Paikalliseen tapaan
  • Viihdy
    • Ostokset
    • Ravintolat
    • Kahvilat ja lounasravintolat
    • Baarit ja yökerhot
    • Tilausravintolat
    • Tilaussaunat
  • Suunnittele
    • Majoittuminen
    • Saapuminen
    • Suunnittelun avuksi
    • Esitteet ja kartat
    • Juhla- ja kokoustilat
    • Ryhmät
    • Ohjelmapalvelut
    • Ammattilaiselle
  • Tapahtumat
  • Vastuullisuus
    • Kestävä matkailu
    • Luonto ja kulttuuriperintö
    • Valitse vastuullisemmin
  • Etusivu
  • Näe ja koe
  • UNESCOn maailmanperintökohteet
  • Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue
  • Pronssikausi Sammallahdenmäellä -opetusmateriaali
  • Pronssikausi Sammallahdenmäellä

Pronssikausi Sammallahdenmäellä

Merivesi huuhtoo rantaviivaa. Sen yläpuolella kohoavat korkeat paljaat kalliot. Silmä erottaa kallion pinnasta röykkiöiksi kasattuja kiviä. Aurinko paistaa kuumasti. Kallion alarinteillä kiipeää ihmisiä käsissään metsän antimia. Kauempana hiekkatörmältä savu kiemurtelee ylös taivaalle tuoden mukanaan herkullisen tuoksun, lasten huudot ja sian röhkinän.

Maisemaa Sammallahdenmäen hautaröykkiöalueelta.
Maisemakuva Sammallahdenmäen pronssikautiselta hautaröykkiöalueelta. Kuvassa näkyy kaksi kivistä rakennettua hautaröykkiötä. Oikean puoleinen röykkiö on nimeltään Huilun pitkäraunia. Röykkiöt sijaitsevat kallioisen mäen laella, kuvassa näkyy myös havupuita, kanervaa ja muita kasveja.

Aikamatka pronssikaudelle

Tervetuloa matkalle ajassa 3500–2000 vuoden taakse Lapin Sammallahdenmäelle ja Kivikylään. Tuolloin elettiin pronssikautta ja ajanjakson lopulla jo rautakauden alkua. Aikakautta 1500–0 eaa. on kutsuttu myös varhaismetallikaudeksi, koska tuolloin Suomesta on löytynyt vähän pronssista ja rautakauden alussa raudasta valmistettuja esineitä.

Nuoremmalla pronssikaudella Satakunta erottautuu muusta Suomesta lukuisten röykkiöhautojensa ja löytöjensä vuoksi. Täältä yhteyksiä oli runsaasti Skandinaaviaan ja muuallekin Eurooppaan. Lapin Vahalan tikari on yksi esimerkki suhteista Pohjois-Saksan tai Tanskan alueille.

Varhaismetallikaudella ihmisen toimeentulo perustui yhä enemmän karjanhoitoon ja maanviljelykseen. Kivikaudella vallinnut lämmin ja kuiva ilmasto alkoi vähitellen kylmetä ja muuttua kosteaksi. Tämä vaikutti myös kasvillisuuteen, mm. jalopuuvaltaiset lehtimetsät väistyivät kuusimetsän tieltä. Maanpinnan kohoamisen vuoksi uutta maata paljastui meren alta, ja pienet saaret kasvoivat mantereeseen kiinni. Ihmisen elinympäristö ja maisema muuttuivat hitaasti, jota tuskin Sammallahdenmäen ympäristössä asuneet ihmiset ovat huomanneet yhden sukupolven aikana. Meille heidän elämästään näkyvimpänä ovat jääneet kiviset röykkiöhaudat, jotka kätkevät usein polttohautauksen. Nämä hautaustavat olivat pronssikauden mukana tuomia muutoksia, jotka säilyivät pitkälle rautakaudelle asti.


Sivu päivitetty: 13.6.2024
  • Facebook
  • Instagram
  • YouTube

Matkailuneuvonta

Savilan matkailuneuvonta
Savilankatu 8

Avoinna 2.6.–31.8.2025:
ma–su klo 10–17

puh. 02 834 3512
matkailu@rauma.fi

Ajankohtaista
Yhteystiedot

Oikopolut

Vanha Rauma

Saaristo ja luonto

Sammallahdenmäki

Lapsiperheiden Rauma

Esitteet ja kartat

Usein kysyttyä

Tapahtumakalenteri

Palaute


Saavutettavuusseloste

Näytä evästeasetukset

Sivun alkuun