Pronssikausi

Sammallahdenmäki

Raumalla Lapin Kivikylässä sijaitseva Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue hyväksyttiin vuonna 1999 UNESCOn maailmanperintöluetteloon ensimmäisenä arkeologisena kohteena Suomessa. Pelkästään Sammallahdenmäen alueella on 36 pronssikauden aikaista hautaröykkiötä, ja koko entisen Lapin kunnan alueella niitä on löytetty yli 160.  Parhaiten Sammallahdenmäen salat avautuvat opastetulla kierroksella. Kohteeseen voi tutustua myös omatoimisesti lumettomana aikana. Rauman matkailuneuvonnasta voi noutaa tai tilata alueen opaskarttoja.

Kuninkaanhauta

Entisen Kiukaisten (nyk. Euran) Panelian alueella on kaikkiaan satakunta pronssikautista hautaröykkiötä. Hiidenkiukaat on rakennettu pronssikauden asukkaille otolliseen merelliseen ympäristöön Panelian muinaislahden rannalle. Koko Kiukaisten entinen kunta sai nimensä hiidenkiukaiden mukaan. Suomen kivimäärältään suurin pronssikautinen hautaraunio, ns. Panelian kuninkaanhauta, on halkaisijaltaan vajaat 40 metriä ja korkeutta sillä on nelisen metriä.

Kodisjoen Hiittenvareet

Entisen Kodisjoen kunnan (nyk. Rauman) alueelta tunnetaan 68 hiidenkiuasta ja kiviröykkiötä, joita paikkakunnalla kutsutaan myös hiittenvareiksi tai vareiksi. Pääosa näistä kiviröykkiöistä on pronssikaudelta, osa vasta rautakauden esiroomalaiselta ajalta (n. 500 eKr – 50 jKr). Osa muinaishaudoista on viitoitettu.

Muinaisjäännöksiin voi tutustua omatoimisesti ympäri vuoden.