Merivesi huuhtoo rantaviivaa. Sen yläpuolella kohoavat korkeat paljaat kalliot. Silmä erottaa kallion pinnasta röykkiöiksi kasattuja kiviä. Aurinko paistaa kuumasti. Kallion alarinteillä kiipeää ihmisiä käsissään metsän antimia. Kauempana hiekkatörmältä savu kiemurtelee ylös taivaalle tuoden mukanaan herkullisen tuoksun, lasten huudot ja sian röhkinän.

Tuolloin elettiin pronssikautta ja ajanjakson lopulla jo rautakauden alkua. Aikakautta 1500 – 0 eKr. on kutsuttu myös varhaismetallikaudeksi, koska tuolloin Suomesta on löytynyt vähän pronssista ja rautakauden alussa raudasta valmistettuja esineitä.

Nuoremmalla pronssikaudella Satakunta erottautuu muusta Suomesta lukuisten röykkiöhautojensa ja löytöjensä vuoksi. Täältä yhteyksiä oli runsaasti Skandinaaviaan ja muuallekin Eurooppaan. Lapin Vahalan tikari on yksi esimerkki suhteista Pohjois-Saksan tai Tanskan alueille.

Varhaismetallikaudella ihmisen toimeentulo perustui yhä enemmän karjanhoitoon ja maanviljelykseen. Kivikaudella vallinnut lämmin ja kuiva ilmasto alkoi vähitellen kylmetä ja muuttua kosteaksi. Tämä vaikutti myös kasvillisuuteen, mm. jalopuuvaltaiset lehtimetsät väistyivät kuusimetsän tieltä. Maanpinnan kohoamisen vuoksi uutta maata paljastui meren alta, ja pienet saaret kasvoivat mantereeseen kiinni. Ihmisen elinympäristö ja maisema muuttuivat hitaasti, jota tuskin Sammallahdenmäen ympäristössä asuneet ihmiset ovat huomanneet yhden sukupolven aikana. Meille heidän elämästään näkyvimpänä ovat jääneet kiviset röykkiöhaudat, jotka kätkevät usein polttohautauksen. Nämä hautaustavat olivat pronssikauden mukana tuomia muutoksia, jotka säilyivät pitkälle rautakaudelle asti.

Lapin Sammallahdenmäki on valittu Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1999. Alue käsittää yhteensä 36 röykkiöhautaa ja sen läheisyydessä Kivikylästä on löytynyt kaksi asuinpaikkaa. Vanhimmat tutkitut haudat ovat pronssikaudelta 1300–1000 eKr. ja nuoremmat rautakauden alusta 170 eKr. – 82 jKr. Asuinpaikat ajoittuvat rautakauden alkuun.

Sivut on tarkoitettu peruskoulun ala-asteen historian opetuksen tueksi. Ne kertovat, millaista elämää ihmiset ovat viettäneet varhaismetallikaudella. Jokainen sivu koostuu tarinasta, jossa käsitellään pronssikauden uskomusmaailmaa ja hautauksia, elinkeinoja, asumista jne. Tarinan kertojina ovat kuvitteelliset ihmiset, joiden suvut ovat haudanneet vainajansa Sammallahdenmäen röykkiöihin ja asuneet sen alarinteillä Kivikylässä. Tarinoiden pohjana on käytetty vuoden 2002–2004 tutkimuksia sekä pronssikautta käsittelevää kirjallisuutta.

Sivujen lisäksi voit selata sanastoa, johon kerätty termejä ja oudompien sanojen selityksiä. Sanasto on järjestetty aakkosten mukaan. Jokaisen sivun lopussa on linkki tehtäväsivuille. Voit myös tutusta lähdeluettelon kirjallisuuteen. Sinne on koottu myös linkkejä muihin varhaismetallikautta käsiteleviin sivuihin. 

Tekninen toteutus: Kai Salonen
Piirrokset: Maria Tuomialho
Kuvat: Ulla Antola
Henkinen tuki: Ulla Antola & Eeva Raike
Tekstit: Päivi Hakanpää

Pronssikausi Sammallahdenmäellä on toteutettu Sammallahdenmäen maailmanperintökohteen kehittämishankkeessa, joka on saanut EU-rahoitusta.